Näitä ikuisuusprojekteja kun pikkuhiljaa listalta yliviivailee, pääsi myös keittiön saarekkeen taso työn alle. Saarekkeellahan on ollut monia vaiheita:
- Ensin saareke seisoi omilla jaloillaan ja tasokin oli väliaikainen.
- Sitten saarekkeelle oli tarkoitus rakentaa lisäosa - projekti ei mennyt kuin Strömsöössä...
- Ja viimeisimmässä vaiheessa saareke koostui kahdesta osasta, ja laatikosto-osalla oli edelleen vain väliaikainen taso.
Niinhän sitä saattaisi kuvitella, että saarekkeen pöytätason hankinta olisi helppo juttu, mutta väärin luultu. Haasteeksi muodostui muun muassa syvyys, koska saarekkeessa on taustapeitelevyt - liian syvä siis normaali pöytätasolevyille. Ja jos sopivan kokoista materiaali löytyi, koska kaikki tason sivut pitäisi olla huoliteltuja, hinnat pomppasivat pilviin. Edullisimmaksi vaihtoehdoksi, ilman omia väkertelyjä, tuli ostaa taso lasista. Lasi on myös helppo pitää puhtaana. Taso maksoi hieman yli 100€ ja se tilattiin Aki-Lasista. Samasta paikasta tilattiin muun muassa talon lasikaiteet.
Seuraava juttu onkin pohtia, mitä saarekkeen toisen osan lasin suhteen tekisi. Pöytätasonlasi on pure whitea eli ilman lasin vihertävää sävyä ja rosteriosan lasi puolestaan vihertävää. Tämähän on nyt makuasia, mutta itse ehkä tykkäisin, että rosteriosan lasikin olisi valkoinen.
Kaksiosainen liikuteltava saareke on muuten erittäin toimiva ratkaisu! Pyörillään olevan ala-osan saa siirrettyä myös muualle, mikäli aputasoa tarvitsee esimerkiksi tarjoiluun. Yläosakin on kevyt siirrellä ja tarvittaessa myös monikäyttöinen. Tämä kombon rinnalla kiinteät saarekkeet jäävät kakkosiksi. Ainoa miinusseikka on, että saarekkaassa ei luonnollisestikaan oli sähköpistoketta. Sellaista joskus harvoin tulee kaivattua, jos läppärin kanssa istuu keittiössä.
- Ensin saareke seisoi omilla jaloillaan ja tasokin oli väliaikainen.
- Sitten saarekkeelle oli tarkoitus rakentaa lisäosa - projekti ei mennyt kuin Strömsöössä...
- Ja viimeisimmässä vaiheessa saareke koostui kahdesta osasta, ja laatikosto-osalla oli edelleen vain väliaikainen taso.
Niinhän sitä saattaisi kuvitella, että saarekkeen pöytätason hankinta olisi helppo juttu, mutta väärin luultu. Haasteeksi muodostui muun muassa syvyys, koska saarekkeessa on taustapeitelevyt - liian syvä siis normaali pöytätasolevyille. Ja jos sopivan kokoista materiaali löytyi, koska kaikki tason sivut pitäisi olla huoliteltuja, hinnat pomppasivat pilviin. Edullisimmaksi vaihtoehdoksi, ilman omia väkertelyjä, tuli ostaa taso lasista. Lasi on myös helppo pitää puhtaana. Taso maksoi hieman yli 100€ ja se tilattiin Aki-Lasista. Samasta paikasta tilattiin muun muassa talon lasikaiteet.
Seuraava juttu onkin pohtia, mitä saarekkeen toisen osan lasin suhteen tekisi. Pöytätasonlasi on pure whitea eli ilman lasin vihertävää sävyä ja rosteriosan lasi puolestaan vihertävää. Tämähän on nyt makuasia, mutta itse ehkä tykkäisin, että rosteriosan lasikin olisi valkoinen.
Kaksiosainen liikuteltava saareke on muuten erittäin toimiva ratkaisu! Pyörillään olevan ala-osan saa siirrettyä myös muualle, mikäli aputasoa tarvitsee esimerkiksi tarjoiluun. Yläosakin on kevyt siirrellä ja tarvittaessa myös monikäyttöinen. Tämä kombon rinnalla kiinteät saarekkeet jäävät kakkosiksi. Ainoa miinusseikka on, että saarekkaassa ei luonnollisestikaan oli sähköpistoketta. Sellaista joskus harvoin tulee kaivattua, jos läppärin kanssa istuu keittiössä.
.jpg)
.jpg)
