Meillä on ollut pikkuveljen kanssa tovin salaisuus! Olemme suunnitelleet porukoille keittiöremonttia. Eilen illalla kerroimme suunnitelmistamme muun muassa mallikuvien kanssa. Hieman ehkä henkeä haukottiin ja jotain taisi porukat itsekseenkin mutista. Muutosvastarintaa taisimme hieman kohdata, mutta katsotaan saadanko me lapsoset porukat "lepyteltyä".

Suunnitelman päällimmäisenä ideana oli, että koko keittiötä ei tarvitsisi räjäyttää. Halusimme keittiöstä myös toimivamman. Lisäksi tiesimme veljen kanssa, että äiti ei halua luopua vanhoista kaapinovista, sillä ne ovat tammea. Siispä teimme suunnitelman ns. keskitien keittiöremontista. Katsotaan kuinka suunnitelmat hiotuvat ja toteutuvat!

Pieni pilkistys nykyiseen keittiön tyyliin. Keittiö oli vanhempieni mukaan vuonna 1990 ns. parasta mitä rahalla sai. Harmi, että aika on kyllä tästä keittiöstä ajanut jo ohi... Pahasti... (Saankohan selkääni, kun julkaisen tällaisen siistimättömän kuvan?)

Tarkoitus olisi yhdistellä vanhoja kaappeja uusiin laatikostoihin ja uusiin tasoihin. Todennäköisesti päädymme sekä etusarjoissa että tasoissa valkoiseen, jotta keittiö kirkastuisi ja

tulisi mahdollisimman valoisaksi. Lisäksi keittiön saareke puretaan ja  tilalle  rakennetaan uusi isompi saareke.



Laatikostojääkaappi oli piirretty meidän suunnitelmaan, mutta taitaa jäädä toteutumatta. Uusi jääkaappi on kuitenkin hankintalistalla.



Kaikki vetimet vaihdetaan rosterisiin.

Baarijakkaroita tarvitaan uuden "arkipöydän" ääreen. Ehkä kuitenkin päädymme pehmustettuihin.

Valaistus tulee tuottamaan suurimman päänvaivan, sillä vanhempiemme talossa on yhtenä lämmitysmuotona kattosäteilijät. Tällöin muutoksia/kiinnityksiä kattoon on todella haastava tehdä. Ehkäpä tällaiset vaijerivalaisimet toimisi, hmm...

Kunhan saadaan suunnitelmat toteuttamista vaille valmiiksi, pitänee kertoa teille enemmän. Mutta nyt - pommi on pudotettu! Eikä ainakaan vielä saatu selkäämme ;)!

Olen jo ylistänyt aikaisemminkin kuinka toimiva ratkaisu Malm-taso on "sohvapöytänä", ainakin siis minun olohuoneessa. Nyt voi vielä lisätä yhden loisto-ominaisuuden listalle: Taso toimii hyvänä romupiilona!



Tason alle uppoaa mm. DVD:t laatikoissa, "kässätarvikkeita", pelejä ja paperinkeräyslehdet. Tason ja seinän välissä on juuri sen verran tilaa, että pääsee tavarat noukkimaan tarvittaessa.

Ja kas näin! Kaikki sievästi piilossa, eikä romuvarastosta tietoakaan!



Melkein jopa keväisen auringon paistaessa, väritkin alkavat näyttää erilaisilta. Tai siis ehkä tämä on henkistä, mutta jotenkin auringonpaisteessa olohuoneessakin värit ovat energisempiä ja vetovoimaisempia.

Pimeinä hetkinä olen jo moneen kertaan pohtinut heivaavani väripilkut mäelle valkoisen ja raikkauden kaipuussa, mutta auringon valo tekee ihmeitä ja saa rakastumaan uudelleen lempiväreihini.

Tällaisia ihania kukkia sain! Oikein hyvin oli valittu makuuni :)

Huh! Vihdoin tämäkin värkkäys on valmis. Aloittelin varjostimen tekoa jo vuodenvaihteessa, mutta kaikki näköjään ottaa aikansa :). Varjostimen inspiraationa toimi Christopher LaBrooyn Marble-valaisin, joka on tehty huovasta. Ensin ajattelinkin käyttää varjostimessa huopaa, mutta päädyin tekemään oman versioni ohuesta satiininauhasta. Eipähän ainakaan tarvinnut leikata huopasoiroja.

Projektin aikana tuli muutaman kerran pohdittua, miksi ihmeessä touhuun ryhdyin. Varsinkin kun neula ja lanka sekä olematon ompelutaito eivät ole vierailleet luonani juurikaan yläasteen kässätuntien jälkeen. Mutta valmis lopputulos on vaivan arvoinen.

Laitan tuonne alle vielä yksinkertaiset suuntaviivaohjeet, jos joku haluaa lähteä samanlaista tekelettä puuhaamaan. Aikaa itselläni taisi kulua noin 7 iltaa, koska tein kaikki ompeleet käsin. Ompelukone varmasti nopeuttaisi projektia. 10mm leveää satiininauhaa kului noin 90 metriä. Onneksi sain nauhat edullisesti netistä ja ne maksoivat vain noin 11 euroa. Varjostinkehikon alareunan halkaisija on noin 40cm.

Saanen esitellä: Oma versioni Marblesta

(Harmillisesti tässä valaistuksessa eivät varjostimen luomat mielettömät varjot erotu.)

OHJEET

Näitä tarvitset:

- sakset

- lankaa (+neulan / ompelukoneen)

- nauhaa

- nuppineuloja

- varjostinkehikko

- pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä

Aloita projekti tekemällä nauhasta kerroksittaisia silmukoita. Aloita tekemällä pieni "kahdeksikko" ja kasvata kerros kerrokselta silmukan kokoa yhksimittaisella nauhalla. Katkaise nauha vasta kun saat yhden osion valmiiksi. Näitä osioita voi tehdä eri kokoisia, itse tein kolmea eri kokoa. Kuvan osio on pienin. Ompele keskeltä yhteen.

Kuvassa erikoisia osioita. Varjostinkehikko löyty kirpparilta ja se maalattiin (tei siis isä maalasi :D) spraymaalilla sopivan väriseksi.

Sen jälkeen aloin sommitella osioita varjostimen päälle nuppineuloilla vähän kerrallaan.

Tarkoituksena on, että osioiden silmukat näyttävät ikäänkuin valuvilta.

Lopuksi vielä höyrytin silitysraudalla varjostinta ryhdikkäämmäksi.

Lisäohjeita tarjoan mielelläni kysyttäessä.

Kuten kuvasta huomaa, Millaa ei eiliset vaalit paljon jännittänyt. Parhaiten vaalivalvojaisia sai seurattua nokka työnnettynä peiton alle piiloon. Ei kauheasti kiinnostanut tuleva presidentti :)

Vihdoin ja viimein lasihylly löysi oikean paikkansa alakerran vessassa. Hylly teetettiin jo kesällä, mutta asennus sitten venyi ja venyi. Ensimmäinen syy oli, että lasiliikkeen antamat kiinnikkeet eivät käyneet lasin kanssa, koska ne olivat liian pieniä. Toinen syy: työkalut oli viety jo pois talolta. Kolmas syy: vaihdetut kiinnikkeet eivät riittäneet kannattelemaan hyllyä. Ja pitäisikö neljänneksi syyksi sanoa saamattomuuden :) No voihan se hyllyn asennus todellankin kestää sen vähän reilut puoli vuotta. Onneksi nyt on sitten paikoillaan. Lasihylly on 8mm laminoitua "Pure white" -lasia.



Made Goodsin ihanat Coco-peilit ovat silmiä hiveleviä ja herkän kauniita. Koralleiden inspiroimat kehykset ovat tehty lasikuidusta.

Kuva Clayton Grey Home

Kuva Clayton Grey Home

Hinnat ovat kyllä huimaavat: n. 1000-2000 euroa. En usko, että eläissäni tulen niin kallista peiliä ikinä ostamaan. Mutta tästä saa kuitenkin hyvin DIY-idean. Kehyksissä voisi käyttää päällysteenä kipsiä tai tasoitetta. Minkähän päälle sitä muovailisi? Debbie Travis käytti vanhoja silkkikukkia omassa tuunauksessaan. Ehkäpä joku kangaskin voisi toimia. Voisihan toki tällaisia muotoja saada aikaan myös askartelumassasta. Ideapankkiin muhimaan.

 Tämän kynttilänjalan luomia varjoja ja heijastuksia jaksan ihastella aina uudestaan ja uudestaan.

Pukuhuoneen tunnelmakuvia: Vasta jouluna "hoksasin" kuinka kaunista on, jos pukuhuoneessa ei olekaan valoja ja valo tuleekin eteisestä oven lasin läpi. Syy hoksaukseen oli, että sisko meni saunaan ensimmäisen ja loi tällaisen valaistuksen. Itse oli tullut aina saunottua niin, että pukuhuoneessa oli valot päällä. Siitä lähtien onkin saunottu pukuhuone pimeänä ja ihasteltu lasin läpi kuultavaa valoa.

Mitäs nimitystä teillä käytetään kylpyhuoneen ja saunan yhteydessä olevasta tilasta? Pukuhuone? Saunan eteinen? Tuota saunan eteistä käytettiin ensimmäisessä talossani, mutta se nimitys oli tainnut jäädä käyttöön isovanhempieni kautta, jotka talossa ennen minua asuivat.

Lähiaikoina blogiini on virrannut vierailijoita ympäri maailman. Mukavaa! Blogi on päässyt esille Ikea Hackers -sivustolla pariin otteeseen. Lisäksi oli hauska huomata, että joku oli lisännyt juttuni myös Kitchn.com-sivuille.

Tässä yhteydessä on myös hyvä kohta toivottaa kaikki lukijani, sekä uudet että vanhat, erittäin lämpimästi tervetulleiksi hapuilevien haaveideni ja sekalaisten projektieni seuraajiksi!

Talojen ja toiveiden IKEA Hackit on esitelty seuraavissa postauksissa:

Lampunvarjostimet Ikean Ofelia ryppyhuovan kanssa Ikea Hack
Kylmäalusta tarjoiluun Ikea Hack & Kitch.com

Näistä keskikerroksen kylpyhuoneeseen muuttaneista orkideoista saa ikuista iloa eikä tarvitse olla niin tarkkana kastelun kanssa ;)

Siivotessa pohdiskelin, että mihin "tunkisin" kirkkaat Kivi-tuikut pois tieltä. Ahaa! Laitoin ne takan ja leivinuunin kyljissä oleviin holvikaariin. Tuotahan tarkoitusta varten nuo koloset on tehty, mutta en vielä ollut itse ehtinyt kokeilemaan. Ehkäpä Kivet jäävätkin nyt holveihin, sillä kynttilänvalo koloissa näytti oikein mukavalta.

Unohdin melkein heittää vinkillä: Tein viikonloppuna kukkakaalipitsaa Always in Wonder -blogin innoittamana. Siis kukkakaalipitsassa pohja tehdään kukkakaalista! Idea kuulosti niin erikoiselta, että oli pakko kokeilla. Toki kuvaa en sitten ehtinyt nappaamaan, ennen kuin pitsaa oli jo sörkitty.

Mielenkiintoinen resepti ja oli hauskaa kokeilla! Tosin kyllä tuo pelkän kukkakaali -sanan mainitseminen sai erään syöjän jättämään maistamisen väliin :)


Resepti Eat. Drink. Smile -blogista.