Kaikkeen sitä välillä hurahtaakin! Pitäisköhän torua itseään... Itse sytyn nollasta sataan äänennopeudella esineistä ja tavaroista, jotka saavat minut hyvälle tuulelle ja hymyilemään. Tälle kertaa hymyn nosti huulille nämä design-tuolit. Onneksi kuitenkaan kukkaro ei näistä tuoleista kovin kärsinyt, sillä tuolit ovat miniatyyrimalleja ja ne ovat 1/6-kokoisia oikeisiin tuoleihin verrattuna. Kyllähän näistä saa hauskan ja hyväntuulisen asetelman. Nämä käyvät myös lasten leikkeihin, vaikkapa barbeille. 

Mikäs on muuten sinun viimeisin hurahtaminen?

Tämä romu oli löytö, väitti kuka tahansa muuta. Tai ainahan nämä romut on mulle löytöjä =D ! Kirpparikierroksella katse osui miniatyyrikokoiseen retrotuoliin. Täysin isoveljensä kopio, mutta pienemmässä koossa oleva lastenjakkara. Hintalapussa luki 6€, mutta myyjä oli laittanut tuoliin -50% alennukseen, joten kolmella eurolla tuoli vihahti kassan kautta auton peräloosteriin. Harmillisesti tuo päällinen on rikki perhmusteen kera. Fixausta siis tarvitaan. Pidätte mua kuinka vinksahtaneena tahansa, mutta ajattelin, että tämä tuoli ei tulisikaan istuskelua varten. Jospa siihen laittaisi uuden verhoilun ja asettaisi sen lipaston päälle koristeeksi.  Mutta eikös tämä olekin söötti ja symppis?

Nyt mulla alkaa olla näitä verhoilu- ja ompeluprojekteja niin huima määrä jonossa, että pitäisi saada kankaita vietyä ompelijallekin asti. Onneksi tänään hieman töissä helpottaa sillä, olen viimeiset kaksi viikkoa ollut täällä meidän toimistolla itsekseni. Tänään palataan normaaliin miehistövahvuuteen. Toki muuta puuhaa on koko elokuu ja syyskuu luvassa koulutus- ja kouluttamispainotteisesti - jopa oikein englanniksi ulkomailla asti.

 

Nyt pitää kyllä myöntää, että viimeaikoina on tullut tehtyä niin paljon löytöjä?, että alkaa oikein hävettään tämä hamstraus, heh. Mutta eikös se ole niin, että jos jotain oikein kivaa löytää - ja vielä edullisesti - on se pakko saada. Tämän punaisen paholaisen raahasin kotiin paikallisesta kierrätyskeskuksesta neljän euron hintaan. Tykästyin mielettömästi noihin metallisosiin. Lisäksi istuinosa on tuolissa pyörivä.

Punainen ei ole oikein mun väri sisustuksessa. Joku "uudelleenverhoilu" on tarpeen, mutta jätän kuitenkin tuon punaisen verhoilun koskemattomaksi alle niin tuolin alkuperäisasu ei kärsi. Tällaiseen tuoliin kyllä pitäisi saada joku säväyttävä päällinen...

Tuolikin olisi nyt valmis! Kahdeksen euron kierrätyskeskuksen löydöstä kehkeytyi silmänilo. Tuolia hieman korjailtiin liimaamalla ja tuunattiin ompelijalla teetetyllä kangashupulla. Priimakuntoistahan tästä ei saa tekemälläkään, mutta mielestäni eletty elämä saakin puuosissa näkyä. Tuoli päätyi yläkerran aulaan hauskaksi pikkumausteeksi.

Aurinkoista viikonalkua! Se olisi sitten pääsiäisviikko ja maaliskuun viimein viikko. Kauheaa, miten tämä aika vaan luisuu sormien välistä. Vihdoin ja viimein myös oma ruokapöytäni löysi luokseni - aikaa tähänkin kului. Tämä pöytä on niin paljon parempi kuin lainapöytä. Yksi pikkupikku kämmi, ns. epic fail, kuitenkin tässä kokonaisuudessa sattui: koska pöydän jalat ovat niin paksut, ei kaksi tuolia mahdu rinnakkain kokonaan pöydän alle. Ruokaillessa asia ei haittaa, mutta ehkäpä näin ilman istujia.  Tässä sitten on pohdiskelut käynnissä: uudet tuolit juuri ostettujen tilalle vai pitäisikö kokeilla pöytään erilaisia jalkoja... Ei kauheasti nyt naurata - vaikka itseäni voinkin aika idioottina nyt pitää :)

Tulipahan tilattua lisää valkoisia tuoleja. Kauan asiaa emmin, mutta sitten päätin, että satsaan isompaan settiin. Ja sitten kun olin päätöksen tehnyt, jouduin toteamaan, että monesta nettikaupasta tuolit olivat ehtineet loppua. Aiemmin kotoa jo löytyi 2 valkoista ja 2 mustaa vastaavaa tuolia. Nyt setti täydentyi neljällä valkoisella tuolilla. Onpahan sitten isommallekin poppoolle samanlaiset tuolit.

Näiden tuolien osalta mielenkiintoista on, että vastaavaa tuolia löysin netissä myytävän ainakin 6 merkin/brändin alta. Kuka kopio ketä, vaikea sanoa. No ehkäpä kukaan ei ole kopioinut ketään, vaan kyseiset tahot ovat kaikki mieltyneet tuoliin ja tilanneet sitä kiinalaiselta tehtaalta konttikaupalla (Alibabassahan näitä kaupataan). Ja tässä tapauksessa hyvä pohdinnan aihe on, haluaako maksaa tuolista triplahinnan, koska haluaa siinä lukevan tietyn merkin tarralapun pohjassa. Voin paljastaa, että itse en halunnut maksaa tuosta tarrasta.

Tällainenkin otos piti tallentaa. Tuolit ja auringonpaiste tekee omaa taidettaan.