Olen tässä jo pitkin talvea ihmetellyt tuota auramiehen meininkiä. Ja näillä keleillä talven suurimmat ihmetykset sain tänään aikaiseksi. Aura oli jälleen kerran käynyt auraamassa tuon "yleisen" pikkutien, muttei sitten mun pihaanajotietä (n. 300metriä). Mielestäni en ole sopinut, että aura poikkeaa vaan ns. joka toinen kerta, tanankele.

Ymmärrän täysin, että eilen illalla tiet oli auraamatta. Olisi kuitenkin ollut suotavaa, että samalla kun aura auraa tuon pikkutien, olisi hän voinut käydä auraamassa minunkin pihan ja pihaanajotien. Siitähän minä maksan. Onneksi alla oli nelivetonen auto. Tällainen tuli hankittua viime viikolla, sillä edellinen auto jätti minut Espooseen jo viime kuun alussa. Tässäpä siis muutama otos sarjasta "Volvon auraamaa". Kiitokset nelivedolle! Oli oikea päätös päätyä nelivetoon, tulipahan se myös käytännössä todistettua! Kyllä tuo korvessa asuminen vaatii hieman sissihenkeä :)

Toki tähän samaan hengen vetoon täytyy kiitellä meillä työmaan pihan auraavaa henkilöä. Aivan loistavaa palvelua! Auraus tehdään nopealla aikataululla ja viimeistellen. Nytkään ei tarvinnut kuin hieman harjalla ottaa oven edestä -niin tarkkaa tuo työnjälki on traktorilla on. Ammattimies! Ihanaa, kiitos!!!

Tästä on ajettu edestakaisin vain autollani. Hyvin kulkee neliveto reilussa umpihangessa, onneksi.